perjantai 14. helmikuuta 2014

Etsivä Holmesin gritty reboot: Ei kuolemasta selviä hengissä


 Rakkaat lukijamme (joita viimeisten kyselyiden mukaan on jo yli miljoona! Upeaa!), meillä on hyvin hälyttäviä uutisia. Salaiseen päämajaamme ilmaantui noin kymmenen minuuttia sitten riekaleinen ja kovia kokenut kirje. Lähettäjäksi oli merkattu neljä vuotta sitten kuoliaaksi ammuttu Shernock Holmes, ja lähetysajankohdaksi vuosi 2011. Olimme kaikki ilmeisen epäileviä, kunnes tajusimme, että lähettäjän nimi oli kirjoitettu nimenomaan Shernockin omalla Times new roman -käsialalla. Tekstin sisältö vakuutti meidät myös; kirjeen luoja ei voinut olla mikään muu kuin Shernockin aivoihin asentamamme ajatuksia litteroiva laite. Emme tiedä kaikkea, mitä on tapahtunut, sillä kirjeen loppuosa oli revennyt - tai repäisty - irti matkalla luoksemme. Varmaa vaikuttaa olevan vain se, että armas salapollarimme on sittenkin hengissä, tai ainakin oli vielä muutama vuosi sitten. Odottelemme henkeämme pidätellen, tuleeko kirjeitä lisää, mutta pidätämme hengitystä ihan eri syystä. Pidemmittä puheitta, tässä teillekin sensuroimattomana kirjeen koko sisältö sellaisena, kuin me sen saimme. Kirje on tosiaan päivätty helmikuulle 2011, joten osat Shernockin faktoista tai mielipiteistä saattavat vaikuttaa hieman vanhentuneilta.

Herään lääketokkurassa tälle tietoisuuden tasolle. Sumeiden silmieni läpi erotan makaavani steriilin näköisessä huoneessa, ja kehoni eri sopukoihin luikertaa paksuudeltaan vaihtelevia letkuja. Olen niin disorientoitunut, etten edes keksi tilanteeseen mitään seksuaalista vitsiä. Käytän nerokasta päättelykykyäni ja tulen nopeasti siihen tulokseen, että joku julmista arkkivihollisistani on saanut minut satimeen, aikeinaan ilmeisesti kiduttaa minusta tietoja ulos. Nyt on syytä keskittyä! Minun on paettava ajoissa, jotta pääsen suunnittelemaan kesälomaani parhaiden ystävieni Mika Myllylän ja Elizabeth Taylorin kanssa. Paratkoon, meidänhän pitäisi jo ensi viikolla sumplia keskikesän matkaamme luonnonkauniille Utøyan saarelle! Lääkkeistä huolimatta saan kerättyä tarpeeksi voimia riuhtoakseni letkut ulos kehostani, vaikka osa niistä on ängetty paikalleen todella hyvin (pää lyö vieläkin tyhjää sen seksuaalisen vitsin kanssa). Vapauduttuani alan ottamaan (Huom.! Lukijat saattavat älähtää äskeisestä, mutta ymmärtääkseni soluttautujamme Kielitoimistossa ovat jo aloittaneet Operaatio Myrkkyauringon. Tuskin tarvitsee erikseen mainitakaan, ettei näiden sulkeiden sisältöä tule julkistaa) juoksuaskeleita huoneen ovea kohti. Voin jo haistaa raikkaan ulkoilman! Vapaus! Suloinen vapaus!.....
Finnish dictionary defines "vapaus" as the art of making vaps for kalasting [citation not needed].


....Avaan silmäni lääketokkurassa. Sumeiden silmieni läpi erotan makaavani steriilin näköisessä huoneessa, ja kehoni eri sopukoihin luikertaa paksuudeltaan vaihtelevia letkuja (Jopa perseeseeni, hah!). Käytän nerokasta päättelykykyäni ja tulen nopeasti siihen tulokseen, että joku julmista arkkivihollisistani on saanut minut satimeen, aikeenaan ilmeisesti kiduttaa minusta tietoja ulos. Nyt on syytä keskittyä! Mutta hetkinen, enkö ole kokenut tämän jo aiemmin?

Ennen kuin ehdin vapautua tai pohtia laadukkaan ja halvan kirjoittamisen eroja, valkotakkinen täti kävelee rauhallisesti sänkyni viereen.
"Joko nyt ta..."
"Hei Täti, voisitteko yrittää puhua hieman violetimmalla äänellä, jotta se erottuisi paremmin omastani?"
"Olkoon menneeksi, krhm, mutta vain, jos te suostutte puhumaan sinisesti."
"Kiinni veti"
"SI-NI-SEM-MIN!"
"Anteeksi. Mutta nyt: puhukaa! Missä olen? Miksi olen täällä?"

 ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

...Ja tähän kohtaan paperi katkeaa. Emme siis tiedä lainkaan, miksi Shernock joutui tuohon paikkaan, kun hänen piti olla kuollut. Vielä selittämättömänpää on, miten hän jo kerran paettuaan päätyi samaan paikkaan uudestaan....tai no, okei, se on ihan yhtä selittämätöntä, ei oikeastaan selittämättömänpää....ehkä oikeastaan jopa hieman vähemmän selittämätöntä...äh, imekää munaa, lukijat. Teitä on mahdoton miellyttää. Infoamme teitä kun tiedämme enemmän. Tai sitten emme, tämä blogi on niin kuollut, ettemme edes jaksa miettiä tälle lauseelle loppua. Screw Flanders.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Mihin viikko minut ajoi


Bruce kertoi joskus kauan sitten, ennen syntymääni oppineensa seiskatuumaisilta enemmän kuin mitä ikinä koulussa. Epäilen, mutta voi pojat miten romanttinen ajatus! Dylan ja Bolan ja vaikka Hector ja John vitun Fogerty. Kyllähän niiden on pakko tietää juttuja! Niinhän se on: mun tyttöni joutui mielisairaalaan ja pari iltaa vahingossa alla, Lostarin kantis, juhlat pääsivät venymään ja nyt vikat rahat dokaan Roskapankissa. Jumalauta, minähän toisinnan elämääni muiden kautta vailla revisionismin häivääkään! Tämä on totuus, värittämätön kuva, eli sen eilen vai oliko se toissapäivänä kuullun hyvän tarinan ainoa todenperäinen osa, siis se, joka on aina tarua ihmeellisempää. Ja oi mutsi mutsi, katso kun poikasi ilmaisee, vieläpä silmät sidottuna ja ilman käsiä! Onko se sellaista varastamisen taidetta se popkulttuuri?

Lostarista puheenollen sitä ei edes ole enää. Tilalla poseeraa rahtusen ahdistavalta vaikuttava Suola ja mikäli nomen est omen niin kaljan katteet ovat kunnossa, hinta maistuu merivedeltä ja sitä perustellaan sillä, että tää on hei sentään Heinekenia, beibi. Jatkossa juon nelosolueni muualla. Sen Stooges-baarin tahmainen tanssilattia vetosi viime yönä yllättävän hyvin. Hikeä ja ryönää, sinappia ja ketsuppia, hygieniaa ja moraalia, maasäteilyä, yhden kakkupalan miehiä ja tottahan toki lädit pelkäsivät valkoisten kenkiensä puolesta. Miltä mannalta maistuukaan puistossa hikoillut iho aurinkorasvan kera! Siihen verrattuna vaikkapa joku Nolla nyt on vähän kuin yrittäisi naida Kleenex-pakettia. Mutta onhan meitä moneen junaan; jotkut ylämummot narkkaavat reseptilääkkeillä ja toiset lääkitsevät itseään rännittämällä rehellisesti puolisynteettisiä opioideja lisäaineineen. Me sen sijaan ostamme punaisen salkun kerta toisensa jälkeen kun ”se nyt on varmaan helpointa”.

Vaan kas, sitten seinä tulee vastaan, aurinko mailleen laskeutuu, ankkuritatuointi haalistuu ja kaikki johtaa vääjäämättömästi sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön, jolloin joku tai jokin tekee lakanoista mustaa tai ainakin vähän tummempaa nahkaa ja peitosta jotain ahdistavan raskasta sametinkaltaista ainetta, joka ei anna myöten. Olisin yhtä hyvin voinut juoda toisenkin kupin iltateetä, mutta tässä minä nyt makaan taistelemassa kellon viisareita ja Nukkumattia vastaan. Miten olla? Viikon työvoittojen jälkeen Teemu B kysyy minun suullani: luuletsä et mä oon huvikseni näin sekaisin? Se on vain hokema – oikeasti olen ihan kiva ja ok.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Mä oon öissä töissä

Päätin hetkeksi unohtaa firman taloushallinnon. Jos kyseinen konserni on pysynyt pystyssä jo x kymmentä vuotta niin ei se yhtä matalamotivoitunutta kesätyöntekijää kaipaa.

Uusin vinkkini ajan kuluttamiseen toimistotöissä on mielikuvitusmatkustelu Couchsurfing-palvelun sivuilla. Tässä muutamia mielenkiintoisia matkakohteita: Brasilia, Kalifornia sekä - oo la laa - tietysti Ranska.

Bubbling under: Arkansas

Kyllä, kyllä, KYLLÄ! Muistakaa, että lentäminen on nopea sekä ympäristöystävällinen tapa matkustaa. Aika on rahaa ja tehokkuus tuo rahaa, kuten aikalaiskronikat kertovat valtakunnan ykkösmirjan joskus sanoneen.

Nuff said, niin kuin nuoriso tätä nykyä tapaa lausua.








Lomatunnelmissa :)

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Loistavuutta

Erinomainen Provinssi-suoritus joka iikalta.

[ ] Polttarit
[ ] Pienet häät
[ ] Isot häät
[X] Kuninkaalliset häät

torstai 16. kesäkuuta 2011

KAATORYYPPY


"Jahti alkaa, torvet soivat."


"Punaisiin vaatteisiin sonnustautuneet metsästäjät lähestyvät saalista."


"Hirvi kaatuu."


"Jahdin päätyttyä maistuu kaatoryyppy."




sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Muutos 2011

Kesäni sai uuden, jännittävän käänteen, kun kuulin että Seinäjoella esiintyvät 17.-19.6. paitsi Katri Helena, myös Fintelligens sekä Jare & VilleGalle.







Jäin kuitenkin kaipaamaan seuraavia: Cheek, Mikael Gabriel, Frederik. Ehkäpä ensi kesänä.

tiistai 31. toukokuuta 2011

Hei kaikki tytöt ja pojat siellä ruudun toisella puolen!

Tauski oli vasta lämmittelyä, sillä nyt seuraa debyyttini blogiSKENESSÄ. Päätin kirjoittaa teille tiiviin tietoiskun minulle läheisestä ja tärkeästä aiheesta, jonka tunnen kuin omat taskuni (eli varsin huonosti). Edessä on pitkä, kuuma ja sanan jokaisessa merkityksessä kostea (HEH) kesä, ja on selvää, että saadaksen siitä kaiken irti, on syytä valmistautua perusteellisesti. Kesäkumit laukkuun ja siideri auki! Hyvät naiset ja herrat, tämä on mirjan opas Suomen kuumaan suveen 2011.



Juhlat alkakoon. Paina play!


Kokemattomampi, kenties vielä mirjataipaleensa alussa oleva suhteellisen turmeltumaton yksilö, saattaisi helposti ajatella, että tulevan kesän koitoksiin on syytä valmistautua esimerkiksi kuntoilun sekä terveellisen ruokavalion keinoin. VIRHE. Neuvonkin teitä unohtamaan moiset typeryydet heti alkuunsa, ja tähän väliin varoittava esimerkki kun ette kuitenkaan vittu usko.

Tältä se kuulostaa:
Ylikunto tai ylirasitus tarkoittaa sitä, että elimistöä on rasitettu enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuudet palautua. Ylikuntoon joutuneen henkilön fyysisen ja psyykkisen kuorman määrä on kasvanut kovemmaksi, kuin mistä elimistöllä on mahdollista palautua. Ylikuntoa esintyy akuuttina (palautuminen 1–4 viikkoa) sekä kroonisena (palautuminen 3 kuukaudesta jopa vuosiin).

Ja tältä se näyttää:




Eisssss never again


On ihan turha käyttää aikaansa mokomaan scheisseen kun sen voi käyttää pohjakunnon ja -tietouden vahvistamiseen. Mietitään nyt vaikka sitä dokaamista, sehän on universaali ja kiva aihe joka kiinnostaa kaikkia. Tässä sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Kuten kaikki tietää, on punaviini terveellistä ja tarpeeksi suurissa määrin nautittuna se myös laihduttaa. Ensinnäkin voit tissutella menemään viikot läpeensä, pikkuhiljaa kuntoa kasvattaen. Suositeltavampi, ja ehdottomasti mirjampi vaihtoehto kuitenkin on nauttia nuo päivittäiset pari punkkulasillista yhdellä kertaa esimerkiksi viikonloppuna. Ja jos toistat saman vielä seuraavanakin päivänä, on hyöty luonnollisesti kaksinkertainen! Toivon tämän asian nyt olevan kaikille selvää pässinlihaa. Ylläribonuksena kakkospäivän jännittävät olot, elämä ei todellakaan käy tylsäksi.

Erään nykylyyrikon sanoin: Aamul sormet kitalakeen / tää vaa on sikamakeet



Tämän opetussaagan toinen kapiteeli on vähintään yhtä tärkeä kuin ensimmäinen osa. Nämä kaksi elementtiä kuuluvat yhteen kuin veitsi ja haarukka, nyrkki ja silmä, paita ja peppu, siideri ja näkäräinen, Erno ja... niin. Tiedän, että olette odottaneet tätä kieli pitkällä, joten ei pidätellä enää. This is it! Mirja on mirja, mutta puuma on mirja, jolla on tehtävä. Nyt ne seksikkäät sihteerilasit silmille ja opiskelemaan, sillä internet kertoo seuraavaa:
Puuma on lihansyöjä. Se saalistaa yleensä väijymällä: Se asettuu baaritiskin ääreen hyvälle paikalle ja jää odottamaan saalistaan. Saaliin huomattuaan se ponkaisee uhrin kimppuun ja puraisee sitä kaulaan vahvojen leukojensa kulmahampailla. Mikäli saalis pääsee pakenemaan, puuma juoksee sen kiinni – ainakin lyhyellä matkalla. Puuman pääasiallista ravintoa ovat erilaiset rahamiehet, mutta se kelpuuttaa myös vähävaraisempia yksilöitä ja jopa junioreita. Naaraiden kiima-aika ei ole vuodenajasta riippuvainen, joten parittelu voi tapahtua milloin ja missä vain. Puumalle tyypillistä elinympäristöä on pääkaupunkimme keskusta sekä eteläinen kantakaupunki. Todennäköisimmin puuma on havaittavissa luonnollisessa elinympäristössään Kaarle XII:n, Teatterin tai Raffaellon terassilla. Hotelli Tornin Ateljee Bar vessoineen kuuluvat puuman ehdottomiin suosikkeihin.
Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja näiden esimerkkien avulla sun pitäis viimeistään olla kärryillä siitä, mihin se energia tulee kesällä keskittää.

Rahamies. Jackpot.


Nuori rahamies. Erittäin hyvä valinta tämäkin.


Sahamies. Ei ehkä yhtä hyvä kuin kaksi edellistä, mutta kuitenkin suositeltava.


Juniori ja tulevaisuuden rahamies samassa paketissa. Miksipä ei!


...ei.



Tässä kaikki, mitä loistavaan kesään tarvitaan. Valitse se, valitse sun elämäsi paras kesä. Ole rohkea. Ole mirja. Jos kysymyksiä heräsi, niin muistakaa, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan, on vain tyhmiä ihmisiä.

Keskeytetty yhdyntä: uhka vai mahdollisuus? Discuss!