Saarivaltion kirjeenvaihtajan reportaasi: Esittelyssä Walesmanni

Herään kello 13:49 paikallista aikaa ja röyhin ylös vuoteestani. Vessan peilistä minua tuijottaa paskatukkainen zombie, jonka intensiivinen tuijotus alkaa vähitellen häiritä. Mitä se minusta haluaa? Miksi se tuijottaa noin? Miksi se näyttää niin rumalta?

HUI! Sehän olen minä!

Palautan mieleeni tuokiokuvia edellisillalta. Muistan kadullani sijaitsevan kämpän, koripallojoukkueen, riehuvat bulgaarit, Bombunk Mc's -yhtyeen ysärihitin Freestyler sekä suurehkosta juomalasista kulautetun Ruski Standard -shotin.


Riehuvat bulgaarit.

Mutta mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Onneksi tuokiokuvien muistelemisessa auttavat oikeat kuvat, joita uljas Canon G7:ni on tainnut räpsiä edellisillan aikana.

Viinipullollisen ja Ruski Standard -shotillisen rikkaampana, valmiina astumaan sisään Live Lounge -yökerhoon!

Koviksen statusta ylläpitävä reportterimme ja muuan Walesmanni. Useista muista tapaamistani Walesmanneista poiketen kyseinen yksilö osasi a) puhua asiaa, ja b) juhlia tyynen rauhallisesti.

Kansainväliset ystäväni.

Kotimainen syntymäpäiväsankari, kansainväliset ystäväni ja satunnainen bulgaari.

Ilta huipentui näiden kahden suomalaisen sirpan villiin tanssiin yläkerran korokkeella. Baarissa ei kuitenkaan ymmärretty tanssitaidetta, sillä paikalle saapui järjestyksenvalvoja, joka käski neitokaisia poistumaan välittömästi rahvaan sekaan. Mikä menetys tanssitaiteelle!

Tanssilattia.

Tanssilattia oikeassa valossa. Huomatkaa ryhmän sukupuolijakauma. Epäilen, että Britannian kuuluisat sikamirjat ovat paenneet nurkan takana sijaitsevaan Oceana-yökerhoon, josta heidän kaappia muistuttavat miekkosensa voivat sitten tulla noutamaan omansa kotiin.

Ei hajuakaan keitä nämä ovat. Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus jne.

Sitten alkoikin illan varsinainen seikkailu. Päädyin monen mutkan kautta eräiden tyypillisten nuorten walesmannejen pöytäseurueeseen. Tästä inspiroituneena esittelen nyt Walesmannin.

Walesmanni on n. 170-175 senttimetriä pitkä ja huomattavan leveä ihmisrotu. Walesmannin erityistuntomerkkinä voidaan pitää leveitä hartioita, steroidipumpattua vartaloa, leveitä hauiksia, punakkaa naamaa, kaksoisleukaa ja kovaa ääntä.

Tyypillinen walesmanni liikkuu miesporukassa. Seurueeseen kuuluu lähes poikkeuksetta myös oluttuoppi. Tämä ihmislaji on erittäin tunnettu OGGY OGGY -tyyppisestä käytöksestään. Muita erityispiirteitä walesmannin käytöksessä on mm. jatkuva lajitoverien selkään taputtelu ja naaraiden lähestyminen suorilla kysymyksillä.

Kuvassa kaksi lajityyppinsä edustajaa, joiden eräs lajitoveri halusi a) mennä kanssani lounaalle b) puhelinnumeroni c) viedä minut Halloween-juhliin d) suudella.

Luonnollisestikaan en suostunut yhteenkään näistä vaihtoehdoista, vaan join miekkosten tarjoamat drinkit pikavauhtia ja luikin tieheni.

Kello on 16:53 paikallista aikaa. Istun sängylläni yöpaidassa ja mietin, että MITÄ VITTUA. Onneksi sain juuri puhelun suomalaisjaoston sihteerittäreltä, joka kutsui minut syömään omien lajitoverieni kanssa. He ymmärtävät varmasti kysymykseni "mitä vittua", ja osaavat auttaa minua pohdiskelemaan sitä syvällisemmin.

Että ei sitten muuta kuin TAKE CARE ja CHEERS MATES!

HANNU

Vaikka oletusarvoisesti kaikki ihmiset ovatkin samanarvoisia keskenään, on olemassa yksi ihmisryhmä, joka on muita alempana.



HANNUT.

Aito hannuus ei ole niinkään kiinni nimestä kuin asenteesta. Tässä jutussa kerrotaan kuinka paikannat ihkaoikean Hannun. Naaraspuolista Hannua kutsutaan HANNAKSI, ja kaikki jutussa olevat esimerkit sopivat myöskin häneen.

Esimerkki numero yksi: ENSIHANNU

Olet juuri saapunut juhliin, kekkereihin, bailuihin, hippoihin, peijaisiin, mitä näitä nyt on. Paikalla on paljon uusia ihmisiä, joten päätät esitellä itsesi muille kertomalla nimesi. Koska ihmiset ovat vielä autuaan tietämättömiä siitä kuka sinä olet ja minkälainen huumorintajusi on, päätät ryhmän koheesiota vahvistaaksesi lausua sattumanvaraisen koomisen lauseen tai parikin. Normaalien ihmisten reaktio on hymyillä tai nauraa kohteliaisuuden vuoksi edes vähän. Mutta tässäpä eroavaisuus numero yksi Hannun ja ihmisen välillä: Hannu ei tee elettäkään viestiäkseen a) ymmärtäneensä jutun b) ilahtuneensa jutusta c) olevansa kohtelias. HANNUN mielestä juttusi on automaattisesti a) tyhmä b) asiaton c) hänen ymmärryksensä ulkopuolella.

Esimerkki numero kaksi: AKTIIVIHANNU

Olet maailman kuivimmassa tilaisuudessa, jossa puhujan ja yleisön lisäksi läsnä on ystäväsi. Koska tilanne/esitelmä/paskanjauhamistuokio on silkkaa sontaa ja täysin perseestä, päätät kuiskata ystävällesi hiljaa erään hauskan jutun. Ystäväsi pyrskähtää välittömästi hillittyyn hihitykseen, itse tukehdutat naurusi paidankauluksiisi (ei – hetkinen... sinulla ei kyllä ole kauluspaitaa ylläsi. Sen täytyi siis olla vieressäsi istuvan tärkeän näköisen herran paita.) Yhtäkkiä edessäsi olevan tuolirivistön suunnalla näkyy liikettä: HANNU on kääntynyt katsomaan sinua ja ystävääsi.

HANNU ei tyydy kuitenkaan pelkkään katseeseen. Hän lisää katseeseensa silauksen halveksuntaa ja kyllästyneisyyttä, jolla hän viestii käytöksenne olevan a) tyhmää b) asiatonta c) hänen ymmärryksensä ulkopuolella. Mikäli Hannu haluaa ryhtyä oikein hurjaksi, avaa hän kuivakan suunsa (josta löyhähtää vanhan perunakellarin tuoksu) ja lausuu jonkin seuraavista asioista suoraan näillä sanoilla tai hieman varioiden:

”Voisitteko olla hiljaa?”/”Eiks toi oo nyt vähän asiatonta?”/”Hiljaa, minä yritän kuunnella!”

Esimerkki numero kolme: POLIISIHANNU

Olet suosikkibändisi tiivillä ja energisellä keikalla. Koska yhtye sattuu soittamaan niin perkeleen kovia ralleja, päätät osallistua musiikkituokioon laulamalla biisien mukana. (Ja kyllä, sinun sävelkorvasi on oikein puhdas, ja vaikkei olisikaan, niin mitä vitun väliä?) Tämän lisäksi sytytät savukkeen ja otat muutaman hillityn tanssiaskeleen. No, eiköhän juuri silloin viereesi ilmesty HANNU. Hannu peittää mielenosoituksellisesti toisella kädellään juuri sen puoleisen korvansa, jota lähellä sinä satut sijaitsemaan. Lisäksi hän muistaa aina mulkoilla sinua joka hetki, kun puhallat savua ulos suustasi. Aito Hannu saa tanssimisen, laulamisen ja ilonpidon tuntumaan maailmanluokan rikollisuudelta.

Esimerkki numero neljä: MORAALIHANNU

Temmellät ison porukan kanssa maailman äärissä. Olet ottanut muutaman huikan taskumatistasi, ja intoudut siunaamaan retkuetta hämmästyttävän hienojakoisella huumorintajullasi, jolle lähes mikään ei ole pyhää. Olet tarkistanut, ettei paikalla ole vääränlaisia ihmisiä (esim. vanhuksia, lapsia, maahanmuuttajia, juutalaisia, Matti Vanhasta) ja päästät tarkoituksellisesti suustasi ilmoille jotakin epäkorrektia, sillä mielestäsi epäkorrekti huumori on lystikäs taiteenlaji. Seurueen anti-hannuimmat jäsenet nauravat vitsillesi, mutta kas vain, seurueeseen on kuin onkin eksynyt yksi HANNU. Hannu luo sinuun katseen, joka sanoo enemmän kuin viesti katseen takana: ”Ööö! Äsken lausumanne asian sisältö oli a) tyhmä b) asiaton ja c) täysin ymmärrykseni ulkopuolella. Ole hyvä ja poistu paikalta, ennen kuin minä teen sen.”

Et kuitenkaan anna Hannulle periksi, joten hän tosiaankin poistuu paikalta, eikä mitä luultavimmin tule enää koskaan puhumaan sinulle. Mutta kun mietit asiaa tarkemmin, ymmärrät, että se ei ole kovinkaan suuri menetys elämässäsi.



Suurin osa meistä tulee joskus kohtaamaan elämässään HANNUN. Tämä on elämän valitettavia realiteetteja, joihin emme aina itse voi vaikuttaa. Hannuus on sairaus, eikä sitä tule hyväksyä missään olosuhteissa.

Jos koet olevasi HANNUN uhri, voit soittaa päivystävään Hannujen uhritukipuhelimeen,

puh +358700 666 666 666 (66,6€/min/ppm).

YKSIKIN HANNU ON LIIKAA! ÄLÄ OTA KESÄHANNUA!

Pelle

Rakkaat ystävät. Arvaattekin ehkä jo, että otsikon Pelle ei tarkoita suinkaan satunnaista ruotsalaista miestä, vaan se viittaa ihan itseeni.

Vaikka kutsumanimeni onkin Aida, on minua kutsuttu tasaisin väliajoin Pelleksi (tai tuttavallisemmin Vitun Pelleksi, vaikkei sukunimeni olekaan Vittu) noin vuodesta 1988 lähtien. En ole vielä tähänastisen elämäni aikana onnistunut keksimään ratkaisua kysymykseen "mistä moinen nimitys?".

Uusi tuttavuuteni GINO antoi inspiraatiota tämän pienen historiallisen kuvakoosteen julkaisemiseen. Pahoittelen heti alkuunsa sössittyä asettelua ja muita epätoivoisia yrityksiä muuttaa blogin ulkoasua. Jos joku teistä kokee tekstinasettelutaidot vahvuudekseen, be my guest.

Ensimmäinen etnografinen tutkimuskohteeni olivat ERNUT. Oma panokseni ernujen sielunelämään oli ROKKI-EVE, eli IM_EVELYN, eli REBELLIOUS_EVE. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Even elämä oli lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Eve kirjoitti suosittua blogia (LUE LISÄÄ!) ja hänelle perustettiin IRC-galleriassa vihaamiseen keskittyvä faniyhteisö.

Kaikista suurin huipentuma Even elämässä oli kuitenkin hetki, jolloin häntä heitettiin Kompassilla päähän ernujen raa'immalla ydinaseella: kokoonkäärityllä SUKALLA. Eveä kaipaamaan jäi laaja ystäväpiiri, jonka jäseniä voitte ihastella allaolevasta kuvasta. Eve oli myös erityisen tunnettu sydäntäriipaisevasta lyriikastaan.

Im only that rebellious girl who sitting in scool pulpett with some angry egspreshion. Teacher hate me i only vomit -säe on jäänyt kaihertamaan lukuisien ihailijoiden mieliä.

Kuvassa alla vas. PiituGlitter, IM_EVELYN ja Neko_chan^^ vakiintuneen kokoontumispaikkansa KOMPASSIN luona.

Kun Ernujen elämä oli käyty läpi, oli aika valloittaa seuraava nuorisoryhmä, ns. PISSIKSET, jotka kylläkin seuraavassa yhteydessä olivat enemmänkin lähiönuoria. Kullanarvoisia vinkkejä pukeutumiseen antoi alhaalla oikeanpuoleisessa kuvassa oleva ystävättäreni Anzcu (äärimmäisenä oikealla), jolla on vuosien kokemus Malmilla asumisesta.

Etnografinen tutkimus tehtiin lähiönuorten ja pissiksien runsaasti kansoittamassa kaupunkitapahtumassa, nimittäin Kaivarin kesäkonsertissa. Näkyvyys oli taattu!
Oma nimeni tuolta päivältä on valitettavasti jäänyt pimentoon, mutta mitä tuon näköinen kissa nimellä tekisikään - antaa ulkonäön puhua puolestaan!

Huomatkaa mukana menossa ollut blandis. Tykätkää myös farkkukankaisesta pikkulaukusta, Adidaksen takista ja skeittikengistä! Päivä oli kaunis ja ikimuistoinen.

Me muijat ruletetaan!!!!!1 BEST FRIENDS 4€vERR!!!

Pissisten jälkeen luontainen tutkimuskohde olivat FASHIONISTAT, HIPSTERIT ja MUOTIBLOGGAAJAT. Tästä on varmaankin turha kertoakaan sen enempää, sillä tutkimus on vielä osittain kesken. Jaan kuitenkin hetkiäni muodin parissa kuvien muodossa. FASHION IS MY PASSION!

Muodinjanoiset voivat tukahduttaa janonsa esimerkiksi täällä.

Myös muita asukokonaisuuksia on kokeiltu:

Koska postauksen asettelun kanssa flaidaaminen alkoi vituttaa liikaa, lopetan tähän. Sitäpaitsi näiden kuvien myötä myös teitä, arvon lukijat, pitäisi vituttaa. Miksi kukaan haluaa vapaaehtoisesti nolata itsensä näin? Häpäistä Suomen kansaa näyttäytymällä julkisesti moisissa asuissa? EI TAIDA OLLA TOLLA MUIJALLA KAIKKI MUROT KULHOSSA!!! Tämähän on ihan kauheaa ja katastrofaalista.

Suorastaan katastrofallosta!