lauantai 30. lokakuuta 2010

Saarivaltion kirjeenvaihtajan reportaasi: Esittelyssä Walesmanni

Herään kello 13:49 paikallista aikaa ja röyhin ylös vuoteestani. Vessan peilistä minua tuijottaa paskatukkainen zombie, jonka intensiivinen tuijotus alkaa vähitellen häiritä. Mitä se minusta haluaa? Miksi se tuijottaa noin? Miksi se näyttää niin rumalta?

HUI! Sehän olen minä!

Palautan mieleeni tuokiokuvia edellisillalta. Muistan kadullani sijaitsevan kämpän, koripallojoukkueen, riehuvat bulgaarit, Bombunk Mc's -yhtyeen ysärihitin Freestyler sekä suurehkosta juomalasista kulautetun Ruski Standard -shotin.


Riehuvat bulgaarit.

Mutta mitä sen jälkeen on tapahtunut?
Onneksi tuokiokuvien muistelemisessa auttavat oikeat kuvat, joita uljas Canon G7:ni on tainnut räpsiä edellisillan aikana.

Viinipullollisen ja Ruski Standard -shotillisen rikkaampana, valmiina astumaan sisään Live Lounge -yökerhoon!

Koviksen statusta ylläpitävä reportterimme ja muuan Walesmanni. Useista muista tapaamistani Walesmanneista poiketen kyseinen yksilö osasi a) puhua asiaa, ja b) juhlia tyynen rauhallisesti.

Kansainväliset ystäväni.

Kotimainen syntymäpäiväsankari, kansainväliset ystäväni ja satunnainen bulgaari.

Ilta huipentui näiden kahden suomalaisen sirpan villiin tanssiin yläkerran korokkeella. Baarissa ei kuitenkaan ymmärretty tanssitaidetta, sillä paikalle saapui järjestyksenvalvoja, joka käski neitokaisia poistumaan välittömästi rahvaan sekaan. Mikä menetys tanssitaiteelle!

Tanssilattia.


Tanssilattia oikeassa valossa. Huomatkaa ryhmän sukupuolijakauma. Epäilen, että Britannian kuuluisat sikamirjat ovat paenneet nurkan takana sijaitsevaan Oceana-yökerhoon, josta heidän kaappia muistuttavat miekkosensa voivat sitten tulla noutamaan omansa kotiin.

Ei hajuakaan keitä nämä ovat. Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus jne.

Sitten alkoikin illan varsinainen seikkailu. Päädyin monen mutkan kautta eräiden tyypillisten nuorten walesmannejen pöytäseurueeseen. Tästä inspiroituneena esittelen nyt Walesmannin.

Walesmanni on n. 170-175 senttimetriä pitkä ja huomattavan leveä ihmisrotu. Walesmannin erityistuntomerkkinä voidaan pitää leveitä hartioita, steroidipumpattua vartaloa, leveitä hauiksia, punakkaa naamaa, kaksoisleukaa ja kovaa ääntä.

Tyypillinen walesmanni liikkuu miesporukassa. Seurueeseen kuuluu lähes poikkeuksetta myös oluttuoppi. Tämä ihmislaji on erittäin tunnettu OGGY OGGY -tyyppisestä käytöksestään. Muita erityispiirteitä walesmannin käytöksessä on mm. jatkuva lajitoverien selkään taputtelu ja naaraiden lähestyminen suorilla kysymyksillä.

Kuvassa kaksi lajityyppinsä edustajaa, joiden eräs lajitoveri halusi a) mennä kanssani lounaalle b) puhelinnumeroni c) viedä minut Halloween-juhliin d) suudella.
Luonnollisestikaan en suostunut yhteenkään näistä vaihtoehdoista, vaan join miekkosten tarjoamat drinkit pikavauhtia ja luikin tieheni.

Kello on 16:53 paikallista aikaa. Istun sängylläni yöpaidassa ja mietin, että MITÄ VITTUA. Onneksi sain juuri puhelun suomalaisjaoston sihteerittäreltä, joka kutsui minut syömään omien lajitoverieni kanssa. He ymmärtävät varmasti kysymykseni "mitä vittua", ja osaavat auttaa minua pohdiskelemaan sitä syvällisemmin.

Että ei sitten muuta kuin TAKE CARE ja CHEERS MATES!